Skip to main content

Unohtunut oikeudenmukaisuus

Maapallo vaikutti hetken aikaa yhteiseltä. Nyt globaalin agendan päämäärät ovat jääneet moninaisten vastakkainasettelujen varjoon. YK-järjestelmä on polvillaan inhimil­listä hätää levittävien konfliktien edessä niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa. On vaikea uskoa, että maailman valtiot onnistuttaisiin näissä olosuhteissa ensi vuonna sitouttamaan YK:n kes­tävän kehityksen tai ilmastopolitiikan tavoitteisiin. Huolen globaalista hyvinvoinnista on monella taholla korvannut huoli oman alueen tai kan­salaisten turvallisuudesta.

Keskusteluun globaalista oikeudenmukaisuudesta on tullut epämukava sivujuoni myös läntisessä maailmassa. Monet tutkimukset viestivät tuloerojen kasvusta ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä myös lännessä. Sen esimerkki ei välttämättä enää houkuta muita, olipa kyse demokratiasta tai kestävän kehityksen ajattelusta. Läntisen maailman arvopohjaa syytetään pirstaleisuudesta, kun taas sen haastajiksi nousseet arvot ovat yllättäneet kestävyydellään.

Tässä UP-lehdessä esitellään nousevien valtojen visioita uudeksi maailmanjärjestykseksi. Läntisestä näkökulmasta katsottuna nämä visiot näyttävät valtiokeskeisiltä. Ne eivät lähde maapallon tai ihmiskunnan yk­seydestä, vaan nojaavat pikemminkin valtioiden tai alueiden erillisyyteen ja sen kunnioittamiseen. Venäläinen ajattelu lähtee suurten valtioiden valtatasapainosta, kiinalainen puolestaan puhuu harmonisesta yhteiselosta maailman valtioiden kesken.

Globaalista oikeudenmukaisuudesta on monia tulkintoja. Ne pitää kui­tenkin sovittaa yhteen myös tulevaisuudessa. Ukrainan kriisi osoittaa, kuinka käy, kun aseellisen voimankäytön monopoliasemaa ylläpitävillä valtioilla ei ole yhdessä tunnustettua foorumia riitojen ratkaisemiseksi ja voimankäytön lopettamiseksi. Turvallisuus on ihmiskunnan yhteinen oikeus, eikä sen hallintaa tule jättää vahvimpien käsiin.

Tässä lehdessä puhutaan oikeudenmukaisuudesta myös läntises­säkontekstissa. Lehti pohtii, mitä tapahtui oikeudenmukaisuusaatetta edistäneelle vasemmistolle Euroopassa ja mikseivät sen argumentit enää pure. Lisäksi käymme keskustelua siitä, voisiko Euroopan talouskriisin ratkaista keskuspankkirahaan perustuvilla niin sanotuilla jälkikeynesi­läisillä lääkkeillä.

Kädessäsi on nyt uudistunut UP-lehti. Se on kooltaan aiempaa pienem­pi, mutta sen sivumäärä on kasvanut. Lehti jakautuu kolmeen osaan: ajan­kohtaisiin juttuihin, pitkiin analyyseihin sekä kirjoihin ja keskusteluun. Kunkin numeron teema tarjoa lukijalle edelleen mahdollisimman monipuolisen ja syvällisen lukukokemuksen. Uudistuksen valmistelussa on hyö­dynnetty viime vuonna toteutettua lukijatutkimusta ja asiantuntijoilta saamaamme palautetta. Toivotamme lukijoiden kommentit tervetulleiksi osoitteella toimitus@ulkopolitiikka.fi.