Vasemmiston nousu ja uho
Pablo Iglesias
Espanja äänestää joulukuun 20. päivänä parlamenttivaaleissa, joiden voittajiksi mielipidetiedustelut ennustavat valtaapitävää Kansanpuoluetta ja sosialistipuoluetta. Sen sijaan alkuvuodesta hurjasti noussut uusi vasemmistopuolue Podemos saisi marraskuisten mielipidetiedustelujen mukaan 11–14 prosenttia äänistä. Vielä tammikuussa se olisi saanut äänistä lähes kolmanneksen.
Yksi syy Podemosin suosion laskuun lienee Kreikan tilanne. Podemosin kreikkalainen sisarpuolue Syriza voitti tammikuiset vaalit kovalla uholla kansainvälisten velkojien ehtoja vastaan, mutta joutui sittemmin käytännössä myöntymään ehtoihin pitääkseen Kreikan eurossa. Tempoilu on jakanut puoletta sisäisesti.
Vaikka Podemos-johtaja Pablo Iglesias on pitkin syksyä toistellut, että »Espanja ei ole Kreikka», Podemos haluaa välttää Syrizan kohtalon: puolue on luopunut osasta radikaaleimpia tavoitteitaan ja yrittänyt murtautua vasemmalta äärilaidalta kohti poliittista keskustaa.
Alexis Tsipras
Kreikassa syrizalainen pääministeri Alexis Tsipras on syyskuun uusintavaalien jälkeen ajanut parlamentin läpi lakiehdotuksia, joilla uudistetaan esimerkiksi maan vero- ja eläkejärjestelmiä. Syriza on toteuttanut kansainvälisten lainoittajien ehtoja siinä toivossa, että lainoittajat suostuvat velkahelpotuksiin.
UP-lehti esittelee Podemosin ja Syrizan taustat ja tulevaisuudennäkymät.
Mitä menestyksen takana on?
Podemos syntyi vastustamaan pankkien holtittoman luotonannon maksattamista veronmaksajilla. Espanjan valtapuolueita ja kuningashuonetta tahranneet korruptioskandaalit ovat lisänneet kysyntää uusille poliittisille toimijoille. Podemos puhuttelee nuoria työttömiä ja pätkätyöläisiä. Liike ei kuitenkaan sitoudu sosialismin historiaan tai ammattiyhdistysliikkeisiin. Näin ollen se ammentaa sujuvasti myös yleiseurooppalaisesta sosiaalidemokratian kriisistä.
Syrizan nousun taustalla ovat Kreikan talouskriisin äärimmilleen kärjistämä poliittinen tilanne ja äänestäjien pettymys maata pitkään hallinneisiin keskustavasemmistolaiseen Pasokiin ja keskustaoikeistolaiseen Uuteen demokratiaan. Syriza onnistui kanavoimaan vuosien 2010–2011 talouskurin ja lainaohjelmien vastaiset protestit osaksi kannatustaan. Puolue rakentuu kapitalismi- ja globalisaatiokriittisten kansalaisjärjestöjen sekä parlamentaaristen ja ulkoparlamentaaristen vasemmistoryhmien yhteenliittymän varaan. Puolue sai jäseniä esimerkiksi Aganaktismenoi-liikkeestä, joka on Espanjan Indignadosin kaltainen protestiliike.
Mitä asioita ajavat?
Podemos tavoittelee nykyistä avoimempaa poliittista järjestelmää. Puolueen ohjelmaa pääsevät verkkoalustan kautta muokkaamaan kaikki halukkaat. Populismi on aiheuttanut Podemosille myös ongelmia. Aiemmin puolue ajoi muun muassa perustuloa ja Espanjan velkojen takaisinmaksun lopettamista mutta luopui näistä tavoitteista, koska puoluejohto pyrkii pois vasemmasta marginaalista maltilliseen keskustaan. Podemos vastustaa Euroopan keskuspankkia ja Lissabonin sopimusta. Puolue ajaa fiskaaliunionia sekä nykyistä keskusjohtoisempaa sosiaalipolitiikkaa.
Syriza pyrkii edelleen Kreikan velkojen osittaiseen uudelleenjärjestelyyn ja lainaohjelman ehtojen lieventämiseen. Jo ennen syyskuun vaaleja Syriza ilmoitti toteuttavansa kolmannen lainaohjelman puitteissa »rinnakkaisohjelman», jonka on määrä helpottaa pitkäaikaistyöttömien ja köyhien asemaa esimerkiksi ruoanjakelulla. Tsipras on syksyn aikana korostanut, että Kreikka ei tämänhetkisessä taloustilanteessaan pysty vastaamaan pakolaiskriisiin ilman EU-maiden apua.
Mitä vaikutuksia yhteiskunnille?
Podemosin siirtyminen kohti poliittista keskustaa on karkottanut monia puolueen alkuperäisiä kannattajia. Samaan aikaan poliittiseen keskustaan on ilmaantunut toinen puolue Ciudadanos, joka ajaa poliittisen järjestelmän maltillista uudistamista, vastustaa elitismiä ja korruptiota sekä kannattaa Espanjan yhtenäisyyttä. Ciudadanos saattaa näyttää muutosta haluavien silmissä uskottavammalta vaihtoehdolta, sillä se voi aidon keskustalaisena ja pragmaattisena puolueena liittoutua sekä sosialistien että konservatiivien kanssa. Jos sosialistit voittavat vaalit, Podemos on mahdollinen hallituskumppani.
Syrizan mahdollisuudet vastata Kreikan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin ovat varsin rajalliset, elleivät velkojat helpota kolmannen lainaohjelman ehtoja. Etenkin Saksa on suhtautunut velkojen laajamittaiseen uudelleenjärjestelyyn nihkeästi. Kansainvälinen valuuttarahasto on pitänyt esillä ajatusta laina-aikojen huomattavasta pidentämisestä. Velkajärjestelyjen lykkääminen kuitenkin hävittää vähäisenkin toivon Kreikan talouden kestävästä elpymisestä.