Skip to main content

Jako meihin ja muihin

Poliittiset jakolinjat ovat antaneet käyttövoiman monille menestyksekkäille poliittisille liikkeille. Nationalismi nojaa uskoon kansakunnan erityislaatuisuudesta ja historiallisesta ainutkertaisuudesta. Mitä vahvemmin kansakunta voidaan esittää uhanalaisena, sitä tiiviimmäksi muodostuu sen sisäinen yhteenkuuluvuus. Historia ja nykypäivä osoittavat, kuinka ulkoisella uhalla voidaan oikeuttaa poliittisen johdon äärimmäisiäkin tavoitteita.

Nousevat poliittiset liikkeet korostavat usein kansan ja eliitin vastakkainasettelua. Kansa esitetään yhtenäisenä arjen huolineen, joita omaa etuaan ajava poliittinen eliitti ei ole kyennyt ratkaisemaan. Kunkin liikkeen ideologia määrittää, mistä näihin huoliin haetaan ratkaisua. Mitä syvempää on populismi, sen helpompia ja lyhytnäköisempiä ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin esitetään.

Yksilötasolla poliittisten jakolinjojen taustalta löytyvät ihmisten poliittiset ja yhteiskunnalliset identiteetit. Ihmiset hahmottavat itsensä niiden yhteisöjen kautta, joihin he tuntevat yhteenkuuluvuutta. Osa yhteisöistä on todellisia ja osa kuviteltuja. Globalisaation keskeisenä ongelmana on, ettei globaaliyhteisöä ole helppoa kuvitella. Maailmankansalaisuus on jäänyt etäiseksi tarinaksi muiden poliittisten aatteiden jalkoihin. Sitä hyödyntävät nyt ideologisena vastavoimana ne monet populistiset liikkeet, jotka vastustavat vapaakauppaa, maahanmuuttoa tai vaikkapa globaalia ilmastopolitiikkaa.

On selvää, miksi arjen toimeentulon kanssa kamppailevat ihmiset eivät halua kuulla globaalista oikeudenmukaisuudesta. Mutta entä jos arjen ongelmien juuret ovatkin säätelemättömässä globalisaatiossa? Populistiset liikkeet tarjoavat paikallisiin ongelmiin kestämättömiä ratkaisuja, jotka sysäävät ongelmat toisten – monissa tapauksissa tulevien sukupolvien – niskaan.

Suurvaltojen antamalla esimerkillä on maailmanpolitiikassa kaikkein vahvin tenho. Mitä suurempi valtio, sitä kauaskantoisemmat ovat seuraukset.

Tässä UP-lehdessä analysoidaan, miten identiteettejä muokataan ja käytetään poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Teemakokonaisuus lähtee liikkeelle keskeltä Ranskan presidentinvaalikampanjaa ja arvioi, miksi eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen ei ole monista yrityksistä huolimatta onnistunut.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lähestyessä lehdessä peilataan myös Suomen kansainvälistä identiteettiä. Kuinka totuudenmukainen ja muuttumaton on ollut Suomen itsestään välittämä omakuva? Kansallisbaletin taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven profiilihaastattelussa kansallisia identiteettejä lähestytään tanssin kautta.

UP-lehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulunaikaa ja onnekasta itsenäisyyden juhlavuotta. Lehti tarjoaa myös sen kuluessa vahvoja näkökulmia maailman muutokseen.