Skip to main content

Naiset törmäävät yhä lasikattoon diplomatiassa

Teksti Anna-Kaisa Hiltunen

Suomen suurlähettiläät (vasemmalta oikealle) Kirsi Vanamo-Santacruz (Buenos Aires), Anne Sipiläinen (Berliini) ja Ritva Koukku-Ronde (New Delhi). Kuvat: Ulkoministeriö

Suomen suurlähettiläät (vasemmalta oikealle) Kirsi Vanamo-Santacruz (Buenos Aires), Anne Sipiläinen (Berliini) ja Ritva Koukku-Ronde (New Delhi). Kuvat: Ulkoministeriö

 

Yksi neljästä Euroopan unionin jäsenmaiden ja G20-maiden suurlähettiläistä on naisia – vaikka naisten osuus koko diplomaattikunnasta on yli 40 prosenttia. Tämä selviää saksalaisen europarlamentaarikon Hanna Neumannin (EGP) käynnistämässä Shecurity-kampanjassa kerätyistä tiedoista.

Suomen, Ruotsin ja Viron maailmalle lähettämistä suurlähettiläistä lähes puolet oli viime vuonna naisia. Naisten osuus näiden maiden diplomaattikunnasta oli yli 60 prosenttia. Vähiten korkea-arvoisia naisedustajia oli Belgialla ja Tšekillä, vain reilut 10 prosenttia suur­lähettiläskunnasta.

Myöskään Euroopan ulkosuhdehallinto ei noussut tilastossa korkealle. EUH:n johtotason paikoista vain noin kolmannes oli naisten hallussa.Kaikkein huonoiten sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan silloin, kun kyse on rauhanneuvotteluista ja -välittämisestä. Shecurityn tietojen mukaan sopimukseen johtaneista merkittävistä rauhanneuvotteluista suurimmassa osassa naisia ei ollut välittäjinä lainkaan.