Siirry sisältöön

UP-lehden uusi pakinoitsija Kärpänen seurasi takkien kääntymistä

Kuunteluasema 358: Tarkkailuraportti  1

Teksti Toimitus

Ääni A: Arvon ystävät! Saanen ehdottaa siirtymistä ravitsemusliikkeeseen jatkamaan iltaa ennen kuin arvoisat viereisen asunnon omistajat laittavat nootin postiluukusta tai peräti lähestyvät meitä itse persoonassaan.

Ääni B: Hyvä kollega! Esitän vastalauseeni tätä liioiteltuun naapuripelkoon perustuvaa ehdotusta kohtaan. Vallitsevissa oloissa edistämme vakaata kehitystä illanvietossamme parhaiten ravintoloiden ulkopuolella. Jos täällä asunnossakaan emme käännä nuppeja ihan kaakkoon asti, saa iltamme jatkua rauhassa.

A: Omavaraisuutemme viiniin suhteen on kyllä kohtuullinen. Voimme hyvin istua täällä omalla pohjallamme, luottamatta vieraaseen apuun. Kuitenkin ravintelissa voisimme kohdata vanhoja tuttavia ja olla kaikissa niissä pöydissä ja kaikissa ytimissä, joissa iltaa vietetään.

B: Tätä en kiistä, mutta mihin virta meidät ajaa? Päätyykö koskiveneemme kiville? Kukaties joudumme vieraisiin asuntoihin tai, mikä pahempaa, takaisin tänne vanhojen tuttaviemme kanssa liian räyhäkkäässä hengessä. Silloin on naapurisopu ainakin mennyttä.

A: Nyt liioittelet! Emmehän sitoudu kuin yhteisiin maljannoston harjoituksiin. Jatkojen jatkoista voimme toki sanoutua tapauskohtaisesti irti.

B: Tohdin epäillä. Kuka pystyy toverinsa kutsun torjumaan, kun on samaan pöytään istuttu? Sitä paitsi ilman juhlaväen tukea emme voi lähteä. Yksi on toki köytetty paikoilleen, mutta muut eivät ole hievahtamassakaan.

A: Viimeksi mainitussa olet sentään oikeassa. Voinemme silti sopia, että päätämme säilyttää illan kuluessa option päättää eri tavoin kuin olemme nyt päättäneet?

B: Toki. Ja tietysti edellyttäen, että päätämme näin vain, jos itse niin päätämme päättää, ja että juhlaväki tätä päätöstämme edeltä käsin kannattaa.

(Epäselvää huutamista alakerran asunnon ovelta.)

A: Hetkinen, ihmiset näkyvät hakevan nuttujaan.

B: Joillain on jo saappaat jalassa. Älkää toki lähtekö ennen kuin olemme soittaneet ravitsemusliikkeeseen! Olisihan ikävää joutua loputtomasti jonottamaan kylmässä.

A: Tätä minä juuri tarkoitin! Jos olisimme ajoissa lähteneet, ei nyt olisi tullut kiire.

B: Mitä vielä, mehän teimme juuri niin kuin yhteisymmärryksessä päätimme. Nyt kiirettä, että ehdimme johtaa joukkoa. Odottakaa, hyvät ystävät, ja hiljaa siellä rappukäytävässä!

 

Kärpänen