EU on lähes puhdasoppinen liittovaltio. Sillä on yhteinen alue ja ulkorajat, pitkälti liittovaltiolliset mitat täyttävä päätöksentekojärjestelmä sekä oikeusjärjestys. EU:n kansainvälisoikeudellinen toimikelpoisuus on laaja. Unioni edustaa jäsenvaltioita erityisesti kansainvälisessä talous- ja kauppapolitiikassa sekä yhä enemmän myös poliittisissa ulkosuhteissa. Pääosalla jäsenmaista on yhteinen valuutta.
Toisin kuin liittovaltioissa, EU:n julkisten varojen käyttö painottuu selkeästi jäsenvaltioihin. Lisäksi unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä erityisesti puolustuspolitiikka ovat kaukana liittovaltiollisesta yhtenäisyydestä. Unionilta puuttuu myös sen päätöksiä jäsenvaltioiden tasolla täytäntöönpaneva koneisto sekä modernin perustuslaillisuuden ulkoiset mitat täyttävä perustuslaki.
Liittovaltioiden perustaminen on yleensä liittynyt joko ulkoisiin uhkakuviin tai sisäisen poliittisen ja etnisen monimuotoisuuden hallintaan. Federalismi on myös palvellut välineenä demokraattisen hallintatavan juurruttamisessa. Kaikki mainitut syyt puoltaisivat liittovaltiosuunnitelmien loppuunsaattamista myös EU:ssa. Keskitetty yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vahvistaisi unionin poliittista painoarvoa kansainvälisissä suhteissa ja tarjoaisi sille nykyistä paremmat edellytykset hallita monia uhkakuviaan terrorismista valtioiden välisiin konflikteihin.
Liittovaltiollisessa järjestelmässä unionin kahden tason demokratian kehittämisestä voitaisiin keskustella avoimesti eikä sammutetuin lyhdyin kuten nykyään. Liittovaltioissa enemmistödemokratian vastapainoksi on tapana luoda vahva järjestelmä tasoittamaan osavaltioiden kokoeroja ja suojaamaan vähemmistöjä. Unionin poliittis-oikeudellinen järjestelmä jo etenee selkeästi tähän suuntaan.
EU:n liittovaltiollisen olemuksen viimeisteleminen sisältää riskejä. EU-maiden enemmistön osalta puolustusyhteistyö nojaa Natoon, jolloin täyden yhteispuolustuksen luominen unionille merkitsisi suuria rakenteellisia muutoksia. Jotta julkisten varojen käyttö voitaisiin jakaa tasaisemmin EU:n ja jäsenmaiden välillä, unionitasolle tarvittaisiin myös vahvemmat demokraattiset mekanismit. Puolueiden tulisi järjestäytyä Euroopan tasolla ja julkista tilaa avata maanosan laajuiselle poliittisella keskustelulle.
Tässä UP-lehden numerossa avataan federalismin luonnetta ja siihen liittyviä käsityksiä Suomessa ja muualla EU:ssa. Osallistuminen Euroopan poliittisten rakenteiden kehittämiseen siten, että lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin seuraavan vuosisadan haasteisiin, on 100-vuotiaalle Suomelle tärkeä tehtävä. Tässä juhlavuoden viimeisessä numerossa presidenttiehdokkaat esittelevät näkemyksiään maailmanpoliittisesta tilanteesta vuonna 2024. Lisäksi arvioidaan Kiinan tietä maailmanvallaksi ja tekoälyn tuomia haasteita. Lehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulunaikaa ja onnea alkavalle vuodelle!
