Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut haluavansa lain valeuutisten levittämisen estämiseksi. Britannian hallitus perustaa uuden kansallisen turvallisuuden viestinnän yksikön valeuutisia vastaan. Mitä ovat valeuutiset, joiden leviämistä yritetään nyt estää eri puolilla Eurooppaa?
Euroopan komissio nimitti tammikuussa korkean tason asiantuntijaryhmän pohtimaan valeuutisten rajoittamista. Ryhmää johtaa professori Madeleine de Cock Buning.»Valeuutinen on uutinen, jossa uutisen formaatissa esitetään totena asioita, jotka eivät ole tosia. Valeuutisia on tehty aina, mutta niitä ei ole sellaisiksi kutsuttu. Valeuutisista on alettu puhua erityisesti siksi, että internet on tehnyt mahdolliseksi perustaa omia medioita ja levittää niillä uutisia nopeasti ympäri maailmaa. Monet tahot, valtiot, poliittiset liikkeet ja yritykset, ovat keksineet ryhtyä käyttämään tätä mahdollisuutta omiin tarkoituksiinsa», sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. Lakien säätäminen ei kuitenkaan ole yksioikoista.
»On mahdollista säätää laki siitä, että virheellistä tietoa ei saa levittää. Ongelmaksi tulee valvominen. Nettiympäristössä tavaraa on niin paljon liikkeellä, että levittämistä on vaikea valvoa kattavasti. Laissa on myös määriteltävä hyvin selkeästi, mikä on valeuutinen. Se on todella vaikeaa. Kun sitten tulee oikeuskäsittelyitä, testataan lain tulkintaa. Hyvin sotkuisia prosesseja niistä tulisi.»
Kantola sanoo, että nykyaika on uudenlaisen propagandan aikakausi. »Kaikki on vielä lähtökuopissa, eivätkä lainsäätäjät ole pysyneet kehityksen perässä.»
