Suomi osallistui Nato-maiden Trident Juncture -harjoitukseen Norjassa vuonna 2018. Kuva: Puolustusvoimat/Jere Paldanius
Kansainvälinen lehdistö tekee aina ison numeron Venäjän ja Naton sotaharjoituksista. Suomessakin Puolustusvoimat jakaa sisältöjä ja kutsuu toisinaan lehdistön paikalle, kun se harjoittelee. Miksi sotaharjoituksille halutaan julkisuutta?
»Puolustusvoimien harjoitustoiminnan viestintää ja muuta viestintää ohjaa laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jossa asetetaan vaatimuksia viestinnällemme. Haluamme tuoda esiin ajankohtaista tietoa Suomen sotilaallisesta puolustamisesta ja kertoa suomalaisille, reserviläisille ja asevelvollisille, millaista toimintaa, osaamista ja kalustoa meillä on», sanoo Puolustusvoimien tiedottaja Jere Paldanius.
Hän sanoo, että Puolustusvoimien harjoituksista viestitään vuosisuunnitelman mukaisesti. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisesta päättävät puolustusministeriö, tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.
»Pääasiassa harjoittelemme Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa. Koordinoimme viestintää yhdessä osallistujien kanssa, varsinkin isoimmissa harjoituksissa. Viestintä ei voi olla ristiriitaista, mutta päätämme itse, mitä julkaisemme harjoituksista.»
Silloin tällöin kohu nousee varusmiesten sosiaalisessa mediassa jakamista videoista. Miksi Puolustusvoimat kutsuu median harjoituksiinsa mutta rajoittaa varusmiesten videoita?
»Emme rajoita varusmiesten sananvapautta. Omista tunnelmista saa kertoa, mutta operatiivisesta toiminnasta ei. Emme kerro harjoituksen sijaintitietoja, henkilöstön sodanajan sijoituksia tai yksityiskohtia operaatiosta.»
