Valkovenäläiset ovat yhtä mieltä ainakin maan nimestä. Kuva: Wikimedia Commons
Vuoden 2019 lopussa Ruotsin ulkoministeriö ilmoitti käyttävänsä virallisissa yhteyksissä Valko-Venäjästä nimitystä Belarus. Ruotsin kielineuvosto Språkrådet suositteli Vitryssland-nimen sijaan Belarusia, minkä seurauksena Kotimaisten kielten keskus (Kotus) suositti sitä myös suomenruotsalaisen median käyttöön. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet ja Yle käyttävät nykyään nimeä Belarus. Myös saksalaismediassa on käyty keskustelua Valko-Venäjän nimestä.
Miksi suomeksi puhutaan yhä Valko-Venäjästä, erityisasiantuntija Ulla Onkamo Kotuksesta?
»Nimenmuutoksia ei tehdä helposti, poliittisistakaan syistä, jos nimet ovat vakiintuneet. Se voi aiheuttaa sekaannuksia ja ymmärrettävyysongelmia. Pysyvyys on yksi tärkeimpiä toimivan nimen ominaisuuksia. Viime vuonna tarkasteltiin suomenkielistä nimeä ulkoministeriön kanssa ja todettiin, että toistaiseksi ei ole syytä muuttaa nimeä. Esimerkiksi Belarus-nimeä ei suomeksi käytetä juuri lainkaan», Onkamo sanoo.
Hänen mukaansa taustalla on se, että maan nimen ei tahdota sekoittuvan naapuri-Venäjään ja valkovenäläiset itse toivovat, että Belarusia käytettäisiin muissakin kielissä. Nimen Bela merkitsee valkoista ja Rus viittaa itäslaavilaisten historialliseen alueeseen. Vitryssland-nimen ryss on samaa alkuperää.
