Minkälainen on 2030-luvun maailmanjärjestys? Yhdysvaltalaista tiedustelujärjestelmää palveleva National Intelligence Council (NIC) visioi globaaleja trendejä koskevassa uusimmassa raportissaan maailmanpolitiikalle neljä mahdollista kehityssuuntaa. Kuvaavaa on, ettei Eurooppa ole pääosassa – tai edes kovin näkyvässä sivuosassa – yhdessäkään arvovaltaisen yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen tulevaisuudenvisioista. Myöskään YK:n tai sen kaltaisten globaalien hallintajärjestelmien tulevaisuus ei näytä ruusuiselta.
Muutoksen megatrendejä ovat raportin mukaan epätasainen demografiakehitys, globaalin keskiluokan kasvu, strategisten resurssien, kuten energian, veden ja ruuan niukkuus sekä vallan hajautuminen. Nämä trendit asettavat reunaehdot tulevalle maailmanjärjestykselle, mutta lopputulos riippuu raportin mukaan lähinnä nykyisten hallintajärjestelmien – yhtä hyvin valtiollisten, alueellisten kuin globaalienkin – kyvystä vastata megatrendien tuottamiin muutospaineisiin ja padota niihin kytkeytyvää konfliktipotentiaalia.
Ensimmäinen visio jättää maailmanjärjestyksen pysyvään kilpailutilaan; läntinen hegemonia hiipuu, mutta selkeää uutta regiimiä ei nouse sen tilalle. Globaali hallintajärjestelmä on heikko, vastakkainasettelut ja ongelmat rehottavat. Toinen kielteisistä visioista ennakoi, että megatrendit johtavat köyhien ja rikkaiden välisen elintasokuilun syvenemiseen, mikä kärjistää globaaleja ongelmia entisestään.
Kahdesta myönteisemmästä visiosta on luettavissa selkeä normatiivinen viesti Yhdysvaltojen ulkopolitiikalle. Tulevaisuudenkuvista ruusuisimmassa Yhdysvallat ja Kiina ryhtyvät vahvaan yhteistyöhön, jonka varaan rakennetaan talouden ja turvallisuuden alalla uusi poliittinen järjestys. Malli edellyttää Kiinan poliittista uudistumista ja siivittää koko maailmaa parempaan tulevaisuuteen.
Viimeistä mallia voi luonnehtia valtioiden maailman rapautumiseksi. Siinä kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman uudet toimijat nousevat käyttämään valtaa valtioiden rinnalla. Tämä aiempaa pirstaleisempi maailmanjärjestys on kuitenkin suotuisampi Yhdysvaltojen ja Euroopan kuin autoritääristen valtioiden valta-asemalle.
Raportti kertoo yhdysvaltalaisesta tavasta hahmottaa maailman muutosta. Se kannustaa Yhdysvaltoja johtajuuteen, jota ilman maailman tulevaisuus näyttää kovin synkältä. Toisaalta se kannustaa Yhdysvaltoja myös läheiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa. Eurooppa on raportissa pikemminkin muuttuvan maailmanjärjestyksen objekti kuin sen kehityssuuntiin merkittävästi vaikuttava subjekti. Venäjällä on muuttuvassa maailmanjärjestyksessä vielä näkymättömämpi osa.
Tämä UP-lehden numero liikkuu geopoliittisen muutoksen kannoilla. Teemakokonaisuus hahmottaa, miten Kiinan naapurit vastaavat Aasian jättiläisen aseman vahvistumiseen. Julkaisemme myös intialaisen puheenvuoron siitä, kuinka toinen aasialainen suurvalta Intia näkee paikkansa uudessa geopoliittisessa asetelmassa. Lisäksi arvioimme Afganistanin tulevaisuutta nykymuotoisen ISAF-operaation päättyessä ensi vuonna.
Lehden muissa artikkeleissa käsitellään muun muassa Saksan syyskuisten liittopäivävaalien poliittisia lähtökohtia ja Pohjois-Afrikan maiden näkymiä kaksi vuotta arabikevään jälkeen.
UP-lehti toivottaa lukijoilleen oikein aurinkoista kesää!
