Hamasin iskun jälkiä siivottiin Tel Avivissa lokakuussa.
Gazaa hallitseva terroristijärjestö Hamas teki laajan ja brutaalin yllätyshyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta. Julkisuudessa on puhuttu terrori-iskusta ja sotarikoksista, joihin sekä Israel että Hamas olisivat syyllistyneet. Voiko Hamasin tapauksessa puhua sotarikoksista, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi?
»On parempi puhua terrorismirikoksista», hän sanoo.
Koskenniemi toteaa, että monista konfliktin yksityiskohdista vallitsee oikeusoppineiden keskuudessa erimielisyyttä, ja hän ymmärtää, että yksinkertaistamiseksi puhutaan sotarikoksista molemmin puolin. Teknisesti sotarikoksiin voivat syyllistyä tahot, jotka ovat kansainvälisen aseellisen konfliktin osapuolia – käytännössä useimmiten valtioita–tai joskus myös valtion ja järjestäytyneen aseryhmän välisen valtion sisäisen selkkauksen osapuolia. Hamas on ennemmin terroristiryhmä.
Sotarikokset on kirjattu Geneven sopimuksiin, kun taas terrorismirikokset on kirjattu muihin sopimuksiin ja kansallisiin lainsäädäntöihin. Geneven sopimusten lisäpöytäkirjat sanovat, että erittäin raaoissa tapauksissa myös sisällissodissa voidaan syyllistyä sotarikoksiin.
Hamasin iskuja voisi verrata Koskenniemen mielestä syyskuun 11. päivän terroritekoihin Yhdysvalloissa.
»Yhdysvallat halusi tuolloin luokitella iskujen tekijät laittomiksi taistelijoiksi», hän sanoo. Ajatus oli, että heitä voisi esimerkiksi surmata kohdatessa eikä heille annettaisi sotavangin asemaa. Tämä kuitenkin kumottiin 2016.
Israel pitää joitain palestiinalaisia taistelijoina, ja jos heitä nähdään Länsirannan kaduilla, heidät voi siihen paikkaan ampua.
Juttua on korjattu 15.12.2023. Kohtaan »teknisesti sotarikoksiin voivat syyllistyä tahot, jotka ovat kansainvälisen aseellisen konfliktin osapuolia» on lisätty maininta järjestäytyneestä aseryhmästä valtion sisäisessä selkkauksessa.
