KUVA: DENNIS G. JARVISEU päätti helmikuussa luopua useimmista Valko-Venäjään kohdistuneista pakotteista. Maan ihmisoikeustilanne on edelleen kaikkea muuta kuin hyvä, ja valkovenäläiset opposition edustajat kritisoivat pakotteiden purkamista. Toisaalta pakotepolitiikkaa on kritisoitu tehottomaksi.
Mitä pakotteilla saavutettiin, varsovalaisen Collegium Civitas -yliopiston tutkija Anaïs Marin?
»Ei ainakaan sitä, mitä EU tavoitteli – poliittisten vankien kansalaisoikeuksien palauttamista ja demokraattisia uudistuksia – mutta voihan olla, että ilman pakotteita presidentti Aljaksandr Lukašenka olisi vainonnut oppositiota ja kansaansa vielä enemmän kuin nyt.»
»Itse olen jo pitkään kannattanut pakotteiden purkamista. Ne ovat olleet tehoton keino. Ongelmana on myös se, että pakotteita on sovellettu eri perustein eri maita kohtaan. Esimerkiksi Azerbaidžanin ihmisoikeustilanne on yhtä huono kuin Valko-Venäjän, mutta sitä kohtaan EU ei ole koskaan asettanut pakotteita. Tällaiset kaksoisstandardit saavat EU:n näyttämään epäreilulta.»
»Lukašenkalta on turha toivoa uudistuksia, mutta EU:n kannattaisi tehdä siitä huolimatta yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa. Maan hallinnon alemmilla tasoilla on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät uudistusten välttämättömyyden. Jos eristämme Valko-Venäjän, sitä uhkaa joutuminen yhä enemmän Venäjän vaikutuspiiriin tai jopa se, että Venäjä liittäisi maan itseensä.»
