Maapallo vaikutti hetken aikaa yhteiseltä. Nyt globaalin agendan päämäärät ovat jääneet moninaisten vastakkainasettelujen varjoon. YK-järjestelmä on polvillaan inhimillistä hätää levittävien konfliktien edessä niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa. On vaikea uskoa, että maailman valtiot onnistuttaisiin näissä olosuhteissa ensi vuonna sitouttamaan YK:n kestävän kehityksen tai ilmastopolitiikan tavoitteisiin. Huolen globaalista hyvinvoinnista on monella taholla korvannut huoli oman alueen tai kansalaisten turvallisuudesta.
Keskusteluun globaalista oikeudenmukaisuudesta on tullut epämukava sivujuoni myös läntisessä maailmassa. Monet tutkimukset viestivät tuloerojen kasvusta ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä myös lännessä. Sen esimerkki ei välttämättä enää houkuta muita, olipa kyse demokratiasta tai kestävän kehityksen ajattelusta. Läntisen maailman arvopohjaa syytetään pirstaleisuudesta, kun taas sen haastajiksi nousseet arvot ovat yllättäneet kestävyydellään.
Tässä UP-lehdessä esitellään nousevien valtojen visioita uudeksi maailmanjärjestykseksi. Läntisestä näkökulmasta katsottuna nämä visiot näyttävät valtiokeskeisiltä. Ne eivät lähde maapallon tai ihmiskunnan ykseydestä, vaan nojaavat pikemminkin valtioiden tai alueiden erillisyyteen ja sen kunnioittamiseen. Venäläinen ajattelu lähtee suurten valtioiden valtatasapainosta, kiinalainen puolestaan puhuu harmonisesta yhteiselosta maailman valtioiden kesken.
Globaalista oikeudenmukaisuudesta on monia tulkintoja. Ne pitää kuitenkin sovittaa yhteen myös tulevaisuudessa. Ukrainan kriisi osoittaa, kuinka käy, kun aseellisen voimankäytön monopoliasemaa ylläpitävillä valtioilla ei ole yhdessä tunnustettua foorumia riitojen ratkaisemiseksi ja voimankäytön lopettamiseksi. Turvallisuus on ihmiskunnan yhteinen oikeus, eikä sen hallintaa tule jättää vahvimpien käsiin.
Tässä lehdessä puhutaan oikeudenmukaisuudesta myös läntisessäkontekstissa. Lehti pohtii, mitä tapahtui oikeudenmukaisuusaatetta edistäneelle vasemmistolle Euroopassa ja mikseivät sen argumentit enää pure. Lisäksi käymme keskustelua siitä, voisiko Euroopan talouskriisin ratkaista keskuspankkirahaan perustuvilla niin sanotuilla jälkikeynesiläisillä lääkkeillä.
Kädessäsi on nyt uudistunut UP-lehti. Se on kooltaan aiempaa pienempi, mutta sen sivumäärä on kasvanut. Lehti jakautuu kolmeen osaan: ajankohtaisiin juttuihin, pitkiin analyyseihin sekä kirjoihin ja keskusteluun. Kunkin numeron teema tarjoa lukijalle edelleen mahdollisimman monipuolisen ja syvällisen lukukokemuksen. Uudistuksen valmistelussa on hyödynnetty viime vuonna toteutettua lukijatutkimusta ja asiantuntijoilta saamaamme palautetta. Toivotamme lukijoiden kommentit tervetulleiksi osoitteella toimitus@ulkopolitiikka.fi.
