Kun Suomen Lappiin tuli alkuvuonna turvapaikanhakijoita Venäjältä, Suomi halusi hoitaa asian kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Keväällä maat sopivat, että Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikat ovat lokakuun alkuun saakka auki vain suomalaisille, venäläisille ja valkovenäläisille. Ulkoministeriöstä todettiin tuolloin, ettei kahdenvälinen järjestely ollut aivan optimaalinen.
Onko Suomella erityissuhde Venäjään, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen?
»Suomella ei ole samanlaista sopimukseen perustuvaa erityissuhdetta Venäjään kuin YYA-sopimuksen aikana. Suomella ei ole esimerkiksi velvoitetta sotilaallisiin konsultaatioihin Venäjän kanssa, jos Venäjän turvallisuus olisi sotilaallisesti uhattuna. Tämä oli YYA-sopimuksen erityissuhteen kaikkein ongelmallisin kohta.»
»Omia etuja Suomella kuitenkin on suhteessa Venäjään, niin kuin on jokaisella muullakin maalla. Suomessa edut liittyvät teolliseen rakenteeseemme, kulttuuriin ja siihen, että Venäjä on Euroopan suurin maa ja Suomen naapuri. Se on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn ulottuvuuksista. Suomen on hoidettava nämä asiat itse. Mikään muu maa ei aja Suomen etua.»
»Venäjää koskevien sanktioiden aikana yksittäisten maiden bilateraalisten Venäjä-suhteiden ja EU:n ulkopolitiikan välille on muodostunut jännite. Suomen kahdenvälisten Venäjä-suhteiden tärkeys on korostunut.»
