Teija Tiilikainen: Pakotteiden valtapolitiikka
Valtioiden keskinäistä kanssakäymistä säätelevistä pakotteista on tullut kansainvälisen politiikan arkipäivää. Useiden kansainvälisten järjestöjen peruskirjat ...
Kirjoittaja on Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja (2010–2020).
Valtioiden keskinäistä kanssakäymistä säätelevistä pakotteista on tullut kansainvälisen politiikan arkipäivää. Useiden kansainvälisten järjestöjen peruskirjat ...
Uudet koalitiot ottavat pian vallan niin Suomessa kuin EU:n johdossa. Eduskuntavaalien alla ei puhuttu lainkaan perinteisestä ulko- tai Eurooppa-politiikasta. Hallitus kuitenkin ...
Britannian EU-jäsenyyttä ovat aina leimanneet vaikeudet. Britannia päätyi EY:n jäseneksi vuonna 1973 vasta kolmannella yrittämällä Ranskan presidentin Charles de Gaullen ...
Kansainvälisen politiikan sanasto on muuttunut uudelleen sotaisaksi. Yhteistyön paikalla on vastakkainasettelu ja suurvaltasuhteiden tavoitteeksi on asetettava jälleen pahimman ...
Luottamuspula on viime vuosina noussut politiikan avainkysymykseksi. Kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin horjuu koko läntisessä maailmassa. ...
Pitkään tälle vuosituhannelle Venäjän suurvalta-asemaa luonnehdittiin vain alueelliseksi. Venäjän vaikutusvallan nähtiin ulottuvan maan välittömään naapurustoon, kun ...
EU:n perusarvot ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Ne ...
EU on lähes puhdasoppinen liittovaltio. Sillä on yhteinen alue ja ulkorajat, pitkälti liittovaltiolliset mitat täyttävä päätöksentekojärjestelmä sekä oikeusjärjestys. ...
Saksan liittokansleri Angela Merkel tokaisi keväällä, että Euroopan on jatkossa pärjättävä omillaan. Se sai monen mietteliääksi. Yhdysvaltojen ja EU:n vahvistuva ...
Eurooppalaisia valtioita on totuttu pitämään demokratian malliesimerkkeinä. Nyt niiden tarjoama malli on kärsinyt kolhuja myös vanhalla mantereella. Ranskan ...
Rivit ovat sekaisin EU:ssa, kun unioni etsii tulevaisuuden ratkaisuja. Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö-Koskinen ovat kirjassaan hakeneet suuntaviivoja suomalaisilta asiantuntijoilta. ...
Muutoksen tuulet puhaltavat maailmanpolitiikassa. Toisen maailmansodan raunioille luotu kansainvälinen järjestys ahdistaa yhä useampaa suurvaltaa, ja ne haluavat ...
Poliittiset jakolinjat ovat antaneet käyttövoiman monille menestyksekkäille poliittisille liikkeille. Nationalismi nojaa uskoon kansakunnan erityislaatuisuudesta ja ...
Britannian kesäkuista EU-kansanäänestystä seurasi suuri hämmennys. Oliko unionista eroaminen kansakunnan todellinen tavoite ja tahtotila? Vai edustiko 1,3 miljoonan äänen ...
Kuka päättää EU:n tulevaisuudesta? Kysymys tulee väistämättä mieleen, kun kuuntelee unionin kriiseistä käytävää keskustelua. Onko EU tullut tiensä päähän, ellei ...
Pelko on keskeinen vallankäytön väline kansainvälisessä politiikassa. Sitä käyttävät omien tavoitteidensa edistämiseksi niin valtiot kuin terroristitkin. Kun pelon ...
Eurooppaan suuntautuvan pakolaistulvan ei pitänyt tulla yllätyksenä EU:lle. Se vastaa jo vuosien ajan vallalla olleita käsityksiä unioniin kohdistuvista ...
Vielä uuden vuosituhannen alkaessa länsimaiden valta-aseman tukena oli vahva tarina, oppi liberaalidemokratian ja markkinatalouden ylivertaisuudesta maailmanrauhaa ja vaurautta ...
Huhtikuisista eduskuntavaaleista ei tullut ulko- ja turvallisuuspoliittista virstanpylvästä. Suuria uusia avauksia ei tehty, eikä merkittäviä uusia jakolinjoja syntynyt. ...
Vain yhden vuoden aikana Euroopan turvallisuuspolitiikka on kokenut täyskäännöksen. Valtioiden välinen sota, jonka useimmat Euroopan maat olivat jo sulkeneet pois ...
Maapallo vaikutti hetken aikaa yhteiseltä. Nyt globaalin agendan päämäärät ovat jääneet moninaisten vastakkainasettelujen varjoon. YK-järjestelmä on polvillaan ...
Arvostettu brittiläinen yhteiskuntatieteilijä ja parlamentin ylähuoneen jäsen Anthony Giddens pitää liittovaltiota ainoana ratkaisuna Euroopan unionia nakertaviin ...
Euroopan karttaa piirretään taas uudelleen. Rajojen määrittäminen on valtioiden valtapolitiikkaa, jonka seuraukset tunnetaan vahvasti paikallisella tasolla. Rajojen ...
Eurooppa ei palaa entiselleen Ukrainan kriisin jäljiltä. Moni asia tulee arvioitavaksi uudelleen: EU joutuu arvioimaanomaa olemustaan ja naapuruutta Venäjän kanssa. Samalla ...
EU:n poliittista järjestelmää pidetään usein jäsenmaiden kansallisten järjestelmien jatkeena. Euroopan parlamenttiin valitaan edustajat kansallisten puolueiden ...
Tietoverkkojen turvallisuus on kuluneena vuonna noussut maailmanpolitiikan polttopisteeseen. Ensin maailmaa hämmensi se, että Yhdysvallat oli vakoillut liittolaistensa puhelin- ...
Valtiolliseen valtaan perustuva westfalenilainen kansainvälinen järjestys on jo moneen kertaan julistettu kuoliaaksi. Gobalisoituva talous nostaa valtaan uudenlaisia ...
Kansainvälisessä talousjärjestelmässä tapahtuu kummia. Kaupan sääntelyssä kuljetaan jälleen kohti perinteisiä kahdenvälisiä sopimuksia, joita nyt solmitaan ...
Minkälainen on 2030-luvun maailmanjärjestys? Yhdysvaltalaista tiedustelujärjestelmää palveleva National Intelligence Council (NIC) visioi globaaleja trendejä koskevassa ...
Onko demokratia mahdollinen muuten kuin kansallisvaltion puitteissa? EU:n vastustajien vastaus on selkeä ei. He katsovat, että demokraattisesta EU:sta on turha haaveilla, ...
Raha ja sen hallinta ovat viime vuosina nousseet kansainvälisen politiikan ytimeen. Ensin puhuttiin kansainvälisten rahoitusjärjestelmien haavoittuvuudesta ja niiden ...
Kansainvälinen yhteisö kokoontuu kesäkuun lopulla Rioon arvioimaan maapallon tilaa ja sen eteen tehtyjä sitoumuksia. Rio+20-nimellä kulkeva YK:n kestävän kehityksen kokous ...
Valtiollisiin johtajiin kiinnitetään edelleen huomiota nimenomaan ulkopoliittisina johtajina, vaikka maailmanpolitiikan valtarakenteet on jo aikaa sitten todettu muuttuneiksi ja ...
Maailmannäyttämölle astuneista uusista toimijoista yksi on ylitse muiden. Kiina kasvattaa parhaillaan globaalia valta-asemaansa niin monin tavoin, että kokonaiskuvan ...
Ulkopoliittisessa instituutissa toimii ohjelmakaudella 2011– 2013 kolme tutkimusohjelmaa, eli Euroopan unionin, EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän sekä globaalin ...
Tässä Ulkopolitiikka-lehden numerossa on paljon historiaa. Historialle ei voi kääntää selkää, vaan se vaikuttaa käsityksiin nykyisyydestä ja tulevasta. Historian voima ...