Teija Tiilikainen: Pakotteiden valtapolitiikka
Valtioiden keskinäistä kanssakäymistä säätelevistä pakotteista on tullut kansainvälisen politiikan arkipäivää. Useiden kansainvälisten järjestöjen peruskirjat ...
Teija Tiilikainen
Kirjoittaja on Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja (2010–2020).
Kirjoittajan artikkelit
Teija Tiilikainen: Valta vaihtuu Suomessa ja Euroopan unionissa
Uudet koalitiot ottavat pian vallan niin Suomessa kuin EU:n johdossa. Eduskuntavaalien alla ei puhuttu lainkaan perinteisestä ulko- tai Eurooppa-politiikasta. Hallitus kuitenkin ...
Yhden EU-tien onneton loppu
Britannian EU-jäsenyyttä ovat aina leimanneet vaikeudet. Britannia päätyi EY:n jäseneksi vuonna 1973 vasta kolmannella yrittämällä Ranskan presidentin Charles de Gaullen ...
Avoimuutta sotaisaan maailmaan
Kansainvälisen politiikan sanasto on muuttunut uudelleen sotaisaksi. Yhteistyön paikalla on vastakkainasettelu ja suurvaltasuhteiden tavoitteeksi on asetettava jälleen pahimman ...
Luottamus politiikkaan rakoilee
Luottamuspula on viime vuosina noussut politiikan avainkysymykseksi. Kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin horjuu koko läntisessä maailmassa. ...
Suurvaltapolitiikan hinta
Pitkään tälle vuosituhannelle Venäjän suurvalta-asemaa luonnehdittiin vain alueelliseksi. Venäjän vaikutusvallan nähtiin ulottuvan maan välittömään naapurustoon, kun ...
Liberaalidemokratian heikkoustila
EU:n perusarvot ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Ne ...
Liittovaltion hyvät puolet
EU on lähes puhdasoppinen liittovaltio. Sillä on yhteinen alue ja ulkorajat, pitkälti liittovaltiolliset mitat täyttävä päätöksentekojärjestelmä sekä oikeusjärjestys. ...
Haavoittuva länsi
Saksan liittokansleri Angela Merkel tokaisi keväällä, että Euroopan on jatkossa pärjättävä omillaan. Se sai monen mietteliääksi. Yhdysvaltojen ja EU:n vahvistuva ...
Demokratian hätähuuto
Eurooppalaisia valtioita on totuttu pitämään demokratian malliesimerkkeinä. Nyt niiden tarjoama malli on kärsinyt kolhuja myös vanhalla mantereella. Ranskan ...
Kehotus arvokeskusteluun
Jouko Kajanoja & Eero Yrjö-Koskinen (toim.) : Hajoaako unioni? Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä. Into 2016, 223 s. Rivit ovat sekaisin EU:ssa, kun unioni etsii ...
Maailmanpolitiikka päälaellaan
Muutoksen tuulet puhaltavat maailmanpolitiikassa. Toisen maailmansodan raunioille luotu kansainvälinen järjestys ahdistaa yhä useampaa suurvaltaa, ja ne haluavat ...
Jako meihin ja muihin
Poliittiset jakolinjat ovat antaneet käyttövoiman monille menestyksekkäille poliittisille liikkeille. Nationalismi nojaa uskoon kansakunnan erityislaatuisuudesta ja ...
Valta ja vastuu
Britannian kesäkuista EU-kansanäänestystä seurasi suuri hämmennys. Oliko unionista eroaminen kansakunnan todellinen tavoite ja tahtotila? Vai edustiko 1,3 miljoonan äänen ...
EU:n vaihtoehdot puntariin
Kuka päättää EU:n tulevaisuudesta? Kysymys tulee väistämättä mieleen, kun kuuntelee unionin kriiseistä käytävää keskustelua. Onko EU tullut tiensä päähän, ellei ...
Pelko hämärtää politiikan
Pelko on keskeinen vallankäytön väline kansainvälisessä politiikassa. Sitä käyttävät omien tavoitteidensa edistämiseksi niin valtiot kuin terroristitkin. Kun pelon ...
Eurooppa paineen alla
Eurooppaan suuntautuvan pakolaistulvan ei pitänyt tulla yllätyksenä EU:lle. Se vastaa jo vuosien ajan vallalla olleita käsityksiä unioniin kohdistuvista ...
Kantaako länsimaiden tarina?
Vielä uuden vuosituhannen alkaessa länsimaiden valta-aseman tukena oli vahva tarina, oppi liberaalidemokratian ja markkinatalouden ylivertaisuudesta maailmanrauhaa ja vaurautta ...
Energiaa vai politiikkaa?
Huhtikuisista eduskuntavaaleista ei tullut ulko- ja turvallisuuspoliittista virstanpylvästä. Suuria uusia avauksia ei tehty, eikä merkittäviä uusia jakolinjoja syntynyt. ...
Euroopan taivas synkkenee
Vain yhden vuoden aikana Euroopan turvallisuuspolitiikka on kokenut täyskäännöksen. Valtioiden välinen sota, jonka useimmat Euroopan maat olivat jo sulkeneet pois ...
Unohtunut oikeudenmukaisuus
Maapallo vaikutti hetken aikaa yhteiseltä. Nyt globaalin agendan päämäärät ovat jääneet moninaisten vastakkainasettelujen varjoon. YK-järjestelmä on polvillaan ...
Liittovaltio brittiläisin maustein
Anthony Giddens: Turbulent and Mighty Continent. What Future for Europe? Polity Press 2013, 256 s. Arvostettu brittiläinen yhteiskuntatieteilijä ja parlamentin ylähuoneen ...
Rajojen politiikka
Euroopan karttaa piirretään taas uudelleen. Rajojen määrittäminen on valtioiden valtapolitiikkaa, jonka seuraukset tunnetaan vahvasti paikallisella tasolla. Rajojen ...
Erilaiset naapurit
Eurooppa ei palaa entiselleen Ukrainan kriisin jäljiltä. Moni asia tulee arvioitavaksi uudelleen: EU joutuu arvioimaanomaa olemustaan ja naapuruutta Venäjän kanssa. Samalla ...
Eurooppalaiset vaalit?
EU:n poliittista järjestelmää pidetään usein jäsenmaiden kansallisten järjestelmien jatkeena. Euroopan parlamenttiin valitaan edustajat kansallisten puolueiden ...
Teija Tiilikainen: Vanhat viholliset yllättävät
Tietoverkkojen turvallisuus on kuluneena vuonna noussut maailmanpolitiikan polttopisteeseen. Ensin maailmaa hämmensi se, että Yhdysvallat oli vakoillut liittolaistensa puhelin- ...
Globaalin vallan rappio
Valtiolliseen valtaan perustuva westfalenilainen kansainvälinen järjestys on jo moneen kertaan julistettu kuoliaaksi. Gobalisoituva talous nostaa valtaan uudenlaisia ...
Maailmantalouden tukipylväät horjuvat
Kansainvälisessä talousjärjestelmässä tapahtuu kummia. Kaupan sääntelyssä kuljetaan jälleen kohti perinteisiä kahdenvälisiä sopimuksia, joita nyt solmitaan ...
Neljä kuvaa tulevaisuudesta
Minkälainen on 2030-luvun maailmanjärjestys? Yhdysvaltalaista tiedustelujärjestelmää palveleva National Intelligence Council (NIC) visioi globaaleja trendejä koskevassa ...
Demokratiaa yli rajojen
Onko demokratia mahdollinen muuten kuin kansallisvaltion puitteissa? EU:n vastustajien vastaus on selkeä ei. He katsovat, että demokraattisesta EU:sta on turha haaveilla, ...
Rahan lonkerot
Raha ja sen hallinta ovat viime vuosina nousseet kansainvälisen politiikan ytimeen. Ensin puhuttiin kansainvälisten rahoitusjärjestelmien haavoittuvuudesta ja niiden ...
Yhteisen planeetan jakajat
Kansainvälinen yhteisö kokoontuu kesäkuun lopulla Rioon arvioimaan maapallon tilaa ja sen eteen tehtyjä sitoumuksia. Rio+20-nimellä kulkeva YK:n kestävän kehityksen kokous ...
Uuden ajan johtajuus
Valtiollisiin johtajiin kiinnitetään edelleen huomiota nimenomaan ulkopoliittisina johtajina, vaikka maailmanpolitiikan valtarakenteet on jo aikaa sitten todettu muuttuneiksi ja ...
Kiina hämmentää
Maailmannäyttämölle astuneista uusista toimijoista yksi on ylitse muiden. Kiina kasvattaa parhaillaan globaalia valta-asemaansa niin monin tavoin, että kokonaiskuvan ...
Ilmastopolitiikan tutkimuksesta Upissa
Ulkopoliittisessa instituutissa toimii ohjelmakaudella 2011– 2013 kolme tutkimusohjelmaa, eli Euroopan unionin, EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän sekä globaalin ...
Pyöreitä vuosia
Tässä Ulkopolitiikka-lehden numerossa on paljon historiaa. Historialle ei voi kääntää selkää, vaan se vaikuttaa käsityksiin nykyisyydestä ja tulevasta. Historian voima ...
