Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän päätöksentekokykyä on tämän ja edellisen kongressin kaudella moitittu halvaantuneeksi, eikä syyttä. Vuoden alusta toiminut kongressi oli kesään mennessä säätänyt 31 lakia. Avoimia lakiesityksiä oli yli 5 200.
Miksi Yhdysvaltain poliittinen koneisto ei kykene päättämään, kongressin valtaoikeuksista väitellyt tutkija Anna Kronlund Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksesta?
”Yhdysvaltain järjestelmä perustuu siihen, että kongressin lainsäädäntövalta, presidentin toimeenpanovalta ja korkeimman oikeuden tuomiovalta ovat erillisiä mutta niillä on valtuuksia suhteessa toisiinsa. Presidentin ja kongressin suhteeseen kuitenkin vaikuttavat päivänpolitiikka, yleinen mielipide ja puolueiden voimasuhteet.”
”Presidentin valta kasvoi toisen maailmansodan jälkeen, kunnes kongressi 1970-luvun alussa havahtui ulkopoliittisen valtansa vähenemiseen. Kongressi alkoi vaatia vallanjaon tarkistamista etenkin sodan ja poikkeustilan julistamiseen liittyvissä kysymyksissä.”
”Demokraateilla on nyt enemmistö senaatissa, republikaaneilla edustajainhuoneessa. Jotta laki tulee hyväksytyksi, sen tulee mennä läpi samassa muodossa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa ja saada presidentin hyväksyntä. Jotta järjestelmä tässä tilanteessa toimisi, laeista pitäisi päästä yhteisymmärrykseen yli puoluerajojen.”
”Viime aikoina kongressissa on kuitenkin äänestetty puolueuskollisesti. Se voi johtua siitä, että puolueiden näkemykset ovat aiempaa kauempana toisistaan. Polarisaatio ei sinänsä ole uusi ilmiö, mutta sen aiheuttamasta järjestelmän paralyysistä puhutaan nyt enemmän kuin ennen.”
