Skip to main content

Euroopan oikeiston nousu taittuu

Oppositio ja populistiset liikkeet hyötyvät useissa Euroopan maissa talouskriisistä tämän vuoden vaaleissa. Euroopan oikeisto on vahvistunut 1990-luvun puolivälistä saakka, mutta onko edessä nyt käänne?

Teksti Joonas Pörsti

KUVA: LEHTIKUVA / TOUSSAINT KLUITERS

KUVA: LEHTIKUVA / TOUSSAINT KLUITERS

Euroopan vasemmistopuolueet ovat kärsineet tappion toisen­saperään 2000-luvulla. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD menetti kerralla kolmanneksen kan­natuksestaan liittovaltiovaaleissa 2009. Viime vuonna päättyi Britannian työväenpuolueen valtakausi.

Jopa Ruotsin sosiaalidemokraatit epäonnistuivat Mona Sahlinin johdolla nousemaan oppositiosta takaisin halli­tusvastuuseen viime syksyn valtiopäivä­vaaleissa. Puolue sai vielä vuonna 1994 yli 45 prosenttia äänistä, mutta nyt kan­natus jäi 30 prosenttiin.

Suomen sosiaalidemokraattisen puo­lueen sitkeä alamäki ei siis ole poikkeuk­sellinen Euroopan mittakaavassa. Tosin SDP on vaarassa painua huhtikuun edus­kuntavaaleissa historiansa alhaisimpiin kannatuslukemiin perussuomalaisten rynnistäessä.

Vasemmiston tappio on merkinnyt oikeiston, liberaalinkeskustan ja po­pulistipuolueiden esiinmarssia. Yleiseu­rooppalainen trendi vahvistui vuonna 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa oikeisto on lisännyt kannatustaan vuodesta 1994 saakka.

Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, oikeiston nousu taittuu tänä vuonna useassa maassa. Esittelemme seuraavilla sivuilla asetelmat viidessä EU:n jäsenval­tiossa, joissa on tärkeät vaalit vuonna 2011: Hollannissa, Saksassa,Tanskassa, Virossa ja Espanjassa.

Populistit sekoittavat pakkaa

Tanskassa äänestetään vasta marras­kuussa, mutta siellä vasemmistolibe­raali oppositio on kyselyiden mukaan ottamassa selkeimmin voiton oikeisto­laisesta hallituksesta. Tiukentuvat ta­lousnäkymät ja leikkaukset nakertavat hallituksen kannatusta. Myös Saksassa Angela Merkelin johtamakristillisdemo­kraattien ja liberaalien hallituskoalitio menettää suurella varmuudella asemiaan tärkeissä osavaltiovaaleissa.

Populististen puolueiden vahva ja­lansija vaikeuttaa hallitusratkaisujen ennustamista ja jopa hallituksen muo­dostamista monissa maissa. Hollannissa maahanmuuttokriittinen Vapauspuolue on nousemassa maaliskuun aluevaaleissa maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Geert Wildersin johtama Vapauspuolue tukee vähemmistöhallitusta toistaiseksi sen ulkopuolelta. Hintana on ollut maa­hanmuuttopolitiikan tuntuva tiukenta­minen.

Tanskassa populistinen Kansanpuo­lue tukee niin ikään oikeiston vähem­mistöhallitusta ilman omia ministereitä. Puolueen vaikutuksesta maahanmuut­tokriittisyys on kasvanut koko puolue­kentässä.

Ranskassa sosialistipuolue hävisi vuoden 2007 presidentinvaalit ja kan­salliskokouksen vaalit Nicolas Sarkozyn johtamalle oikeistolaiselle UMP-puolu­eelle. Oikeiston valta-asema horjui kui­tenkin jo seuraavana vuonna parlamen­tin ylähuoneen vaaleissa.

Sarkozy on ollut presidenttinä alusta saakka epäsuosittu, ja Ranskassa keskus­tellaan parhaillaan sosialistien Domini­que Strauss-Kahnin mahdollisuuksistavoittaa hänet ensi vuoden presidentin­vaaleissa.

Strauss-Kahn työskentelee Kansain­välisen valuuttarahaston IMF:n pääjoh­tajana. Hän ei ole vielä julkistanut eh­dokkuuttaan, mutta hänen kannatuksen­sa on noussut mielipidemittausten mu­kaan kohisten. Ranska olisi ensimmäinen suuri jäsenmaa, joka muuttaa kurssiaan, mikäli sosialistit palaavat siellä takaisin valtaan.

Vastakkaista trendiä edustaa Espan­ja, jossa José Luis Zapateron keskustava­semmistolaista hallitusta odottaa tappio toukokuussa itsehallintoalueiden vaaleis­sa. Hallituksen kannatus on syöksynyt käsi kädessä alaspäin Espanjan murheel­listen talouslukujen kanssa.