Artikkelit aiheesta: Teema

Maailmanjärjestyksen murroksessa Ukrainan sota on sivujuonne. Sääntöpohjaisen järjestelmän horjuessa valtaa hamuaa Kiinan ja Venäjän lisäksi muu globaali etelä.

Poliittinen realismi on tulilinjalla, kun puhutaan ratkaisuista Ukrainan sotaan. Venäjän hyökkäyksen valossa on vaikea hyväksyä maailmaa, jossa suurvaltojen annetaan komennella pienempiään.

Sotarikokset, kansanmurhat ja diktatuurit jättävät jälkensä yhteiskuntiin. Ilmaa pyritään puhdistamaan oikeudenkäynneillä, totuuskomissioilla ja vuoropuhelulla. Myös Venäjällä jälkipuinti on jossain vaiheessa edessä.

Kansainvälisen kaupan piti vaurastuttaa kaikkia, pehmentää diktaattorien otetta ja lisätä rauhaa. Nyt Venäjä rahoittaa sotaansa lännen energiarahoilla.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz on näyttäytynyt heikkona lenkkinä Euroopan Venäjä-politiikassa. Ulkopolitiikan suunnanmuutos ei ole Saksalle vaivaton.

Ukrainan sota on yhdistänyt Eurooppaa ja antanut Natolle uutta virtaa. Mistä lännen itseluottamus kumpuaa – ja kuinka kestävällä pohjalla yhtenäisyys on?

Länsimaat varautuvat puolustamaan demokratiaa autoritaaristen maiden hybridivaikuttamiselta. Se on tasapainoilua, jotta ei hukata omia arvoja.

Siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan vaatii raaka-aineita. Kilpailu kriittisistä mineraaleista on alkanut.