Pakkotyö on miljardibisnes

Euroopan unionin alueella teete­tään sitä enemmän pakkotyötä, mitä tukalammaksi unionin talousah­dinko käy, varoitti EU-komissio ke­väällä.

Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan ihmiskaupan uhriksi joutui EU:ssa vuosina 2008–2010 kaikkiaan 23 600 ihmistä. Uhrien määrä lisääntyi joka vuosi: vuonna 2008 uhreja oli yli 6 000 enemmän kuin edellisvuonna; vuonna 2009 uhrien määrä kasvoi lähes 8 000 ja 2010 noin 9 500.

EU:n sisäasioista vastaavan komis­saarin Cecilia Malmströmin mukaan ihmiskaupan ja pakkotyön lisääntymi­nen johtuu osaltaan siitä, että Euroo­pan talouskasvu on kääntynyt negatii­viseksi ja julkisia menoja on leikattu. Hän varoitti, että viralliset luvut ovat vain jäävuoren huippu.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan globaalisti jopa 21 miljoonaa ihmistä työskentelee orjuuden kaltai­sissa oloissa. Heistä yhdeksän kym­menestä työskentelee yritysten tai yksityisten ihmisten pakottamina, yksi kymmenestä valtioiden teettämässä pakkotyössä esimerkiksi vankiloissa.

Noin 70 prosenttia pakkotyön uhreista on pakotettu esimerkiksi maatalous-, tehdas- ja rakennustyö­hön sekä kotiapulaisiksi. Noin viidennesuhreista on myyty seksiorjuuteen.

Lähes 12 miljoonaa eli enemmän kuin puolet kaikista pakkotyön uhreis­ta elää Aasian ja Tyynen valtameren valtioissa. Afrikassa pakkotyön uhreja on 3,7 miljoonaa ja Lähi-idässä noin 600 000. EU:n alueella on ILO:n arvi­on mukaan 880 000 pakkotyön uhria.

EU-maat sopivat toissa vuonna säätävänsä kansalliset lait, joilla eh­käistä ja kitkeä ihmiskauppaa. Lait oli määrä säätää tämän vuoden huhti­kuun 6. päivään mennessä – mutta määräpäivänä lait olivat voimassa vain viidessä jäsenmaassa: Suomessa, Ruotsissa, Unkarissa, Latviassa, Puo­lassa ja Tšekissä.

”On korkea aika, että jäsenmaat lakkaavat vitkastelemasta”, komissaari Malmström kirjoitti huhtikuussa.

Myös YK:n ihmiskaupan vastainen lisäpöytäkirja velvoittaa allekirjoittaja­maitaan ehkäisemään ihmiskauppaa, suojelemaan uhreja ja edistämään kansainvälistä ihmiskaupan vastaista yhteistyötä. Pöytäkirja tuli voimaan vuonna 2003, ja vuoden 2011 loppuun mennessä sen oli ratifioinut 154 valtio­ta. Esimerkiksi Etiopia ja sen naapuri­maat Djibouti, Etelä-Sudan ja Sudan eivät olleet sopimuksen ratifioineiden maiden joukossa.

Ihmiskauppa on maailman kol­manneksi tuottoisin rikollinen ala ase- ja huumekaupan jälkeen: sen vuosittainen tuotto yltää YK:n mu­kaan noin 32 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Ihmiskaupasta hyötyvät sekä välittäjät että työantajina toimivat rikollisryhmät. Lisäksi hyöty valuu uhrien tuottamia palveluja ja tuotteita ostavien kuluttajien taskuihin.

Maailmanlaajuisen pakkotyövoiman kokonaistuotto on ILO:n mukaan jopa 44 miljardia dollaria vuodessa. Tästä hiukan alle puolet jää teollisuusmaihin.

Suomi on vuosittain satojen ihmis­kaupan uhrien kauttakulku- tai kohde­maa. Suomessa ihmiskaupan uhreja käytetään hyväksi ennen muuta pros­tituutiossa ja pakkotyössä. Suomeen tuodaan naisia prostituoiduiksi eten­kin Venäjältä, Baltian maista ja Karibi­alta, kertoo Yhdysvaltain ulkoministe­riön ihmiskaupparaportti.

Ihmiskaupasta tehtiin Suomessa 27 rikosilmoitusta vuonna 2011. Ilmoi­tusten määrä kolminkertaistui vuoteen 2010 verrattuna.